Eipä ole tullut kirjoiteltua pariin viikkoon, kun ei ole oikein ollut mitään kirjoitettavaa. Päivät olen viettänyt melko tiiviisti kirjasto(i)ssa. Mitä enemmän käyn läpi kirjallisuutta, sitä enemmän sieltä löytyy lisää vinkkejä ja viitteitä yhä uusista mahdollisesti relevanteista julkaisuista. Tutkimuskirjallisuuden kahlaaminen tuntuu loputtomalta suolta: voisin viettää kolmen kuukauden sijasta vaikka kolme vuotta kirjastossa ja yhä vielä löytyisi jotain uutta josta ehkä voi olla hyötyä. Vaikka jos tässä käy samalla tavalla kuin gradun kanssa, tulen loppujen lopuksi käyttämään vain murto-osaa keräämästäni kirjalisuudesta. No, väikkärin on sentään oltava paljon laajempi kuin gradun, joten ehkä keksin jotain käyttöä kaikelle kiinnostavalle.

Viikonloppuisinkaan en ole tehnyt mitään sen kummempaa kuin pyörinyt tässä keskustan liepeillä ostoksilla. Ihmeempiä en edes ole ostellut, mitä nyt muutamia tuliaisia/joululahjoja (kerrankin sentään ajoissa liikkeellä niiden suhteen). Yritän olla hankkimatta itselleni enää mitään ainakaan kovin suurta ja painavaa, koska kirjoja ja kopioita on jo kertynyt (ja kertyy vieläkin, juuri ostin Amerikan kirjastoon uuden kopiokortin) ja kotimatkalla tavaroiden painorajoitus on kuitenkin se sama 20 kg kuin viikon lomamatkallakin. Kokemukseni mukaan siitä on kyllä joustettu yleensä muutaman kilon, ainakin minulla on ollut muistaakseni jopa 25 kg joillain lennoilla eikä siitä ole sanottu mitään. Tosin kirjoista kertyy helposti paljon lisäpainoa.

Ostosten tekeminen ei juuri muutenkaan huvita, kumma kyllä (kirjoja lukuun ottamatta tietenkin). Saatan katsella näyteikkunoita ja hypistellä kaupoissa esineitä ja ajatella että onpa nätti eikä kovin kalliskaan, mutta en sitten vain viitsi ostaa, kun kotona on jo tavaraa niin paljon enkä oikeastaan tarvitse mitään. Jotain hieman syksyisempää vaatettakin olen yrittänyt katsella, mutta kun lähes kaikki muuten kivan näköiset ja kohtuullisen hintaiset vetimet on mitoitettu keijunhoikille teinitytöille, en jaksa plarata läpi rekkikaupalla rättejä löytääkseni ehkä mahdollisesti yhden kappaleen kokoa XXL joka saattaisi mahtua päälle, varsinkin kun kotona on kuitenkin komerollinen vaatteita odottamassa. Yritän pärjätä siis sillä puolella rinkallisella päällepantavaa jonka toin mukanani – toinen puolikas rinkasta on tietenkin täynnä kirjoja. Aika tylsää pukeutua jatkuvasti samoihin vaatteisiin (toki pyykkään niitä välillä…), mutta samapa se mitä minulla kirjastossa on päällä, kunhan tarkenee. Toivottavasti tämä yllättävän kulutuskriittinen asenne säilyy mukana kotiin asti! Pahoin pelkään kyllä että se murenee joululahjaostoksilla tai viimeistään joulun jälkeisissä alennusmyynneissä.

Syksy on nyt vihdoin saapunut Ateenaan; viime viikkoina on ollut ajoittain hyvinkin sateista ja viileää. Tosin lämpötilat heittelevät aika paljon – eilen aamulla oli niin tyyntä ja aurinkoista, että pystyin nauttimaan aamiaista terassilla kuin syyskuussa konsanaan, tänään taas satoi rankasti ja tuuli repi ja paukutti kattopeltejä niin että pelkäsin katosta jo repeävän palasia irti. Sateisella säällä saattaa sisällä olla jopa kylmempi kuin ulkona, täkäläiset talot kun on rakennettu pikemminkin pitämään lämpö ulkona kuin sisällä. Talossa on kyllä patterit ja nyt niitä on jopa ruvettu käyttämään, mutta ne ovat päällä vain pari tuntia aamuin ja illoin. Lämpimintä on siis istua sängyssä vyötäröä myöten peittojen alla läppäri sylissä ylimääräisenä lämmönlähteenä. Teetä tulee myös keitettyä ahkerasti. Vaikea uskoa että vain kuukausi sitten valittelin liiallista kuumuutta.

Kuvassa epävakaata säätä Lykavittos-kukkulan yllä.



Ja juuri kun pääsin kirjoittamasta etten ole ostanut mitään, joudun korjaamaan että ostinpa sentään sisätossut, kun varpaita rupesi paleltamaan liikaa. Ne ovat perinteiset kreikkalaiset turistitossut, joissa on varpaiden päällä isot villaiset pompulat. Tossuille sentään on käyttöä Suomessakin, kun jalkani palelevat yleensä koko talven. Delfiinikuvio on joko ihqusöpö tai tosi kitsch, en ole vielä päättänyt. Varpaani kuitenkin pitävät tossuista kovasti.