Miten voi kaktuksessa olla näin herkullisen näköiset hedelmät? Joidenkin kaktusten hedelmät ovatkin kai syötäviä, mutta näistä en tiedä.
Noin puolessavälissä matkaa huipulle on järkyttävän ruma ulkoilmateatteri, jonka oranssit muovipenkit pistävät ikävästi silmään kasvinvihreän ja kivenvalkoisen keskeltä. Kuulemma kesäisin siellä kuitenkin järjestetään suosittuja konsertteja.
Huipulla on pieni Pyhän Yrjön kappeli, törkeän kallis ravintola (kahvikupillinen 5 € - jätin väliin) ja näköalatasanne.
Maisemat olivatkin sitten kiipeämisen arvoiset. Koko Ateena levittäytyi jalkojen juurelle. Nyt kun olen jo vähän enemmän tutustunut kaupunkiin, oli hauskaa bongata tuttuja paikkoja yläilmoista. Oli täysin pilvetöntä, mutta näkymät kauemmas olivat silti utuiset, luultavasti saasteen takia. Merelle asti näkyi kuitenkin hyvin.
Ja siltä varalta että Akropolis ei erotu tuosta ylemmästä kuvasta, tässä vielä niin tarkka lähikuva kuin mihin kamerani (näihin olosuhteisiin aivan riittämätön) zoomaus kykenee.
Onnistuin luullakseni paikallistamaan myös kotikadun, tosin rakennuksen tarkka sijainti oli liian hankala määritellä. Se on suunnilleen punaisen pisteen kohdalla.
Susia Lykavittoksella ei enää näkynyt, mutta muita villieläimiä kyllä.
Kesäisen tunnelman marraskuun alkuun toivat kukat ja hyönteiset.
Terveisiä vaan kaikille sinne pakkasenpuremaan Suomeen!
Kommentit