Taas on viikko ehtinyt hurahtaa ohi sitten viime päivityksen. Aika menee todella nopeasti, enää alle kolme viikkoa jäljellä! Tässä pieni katsaus siihen mitä olen viime päivinä ehtinyt tehdä

Perjantai-iltana oli Suomen instituutilla Markku Niskasen luento otsikolla "Temporal Shifts in the Craniofacial Configuration: Results from the Athenian Agora, Kerameikos and Corinth". Suomeksi se tarkoittaa suunnilleen sitä, että tutkija on käynyt läpi joukon vanhoista hautauksista peräisin olevia pääkalloja (muistaakseni suurin piirtein ajalta 1500 eKr - 1500 jKr), mittaillut niitä ja päätellyt sen perusteella mitä muutoksia väestössä on tapahtunut ajan mittaan. Mielenkiintoista, vaikka en olekaan alkeiskurssia syvällisemmin perehtynyt fyysiseen antropologiaan. On kuitenkin aina kiinnostavaa kuulla jotain uutta ja erilaista, ehkä siitä jää joku pieni tiedonmuru päähänkin. Nyt opin ainakin sen, että kallon ja kasvojen luiden muoto on yhtä hyvä sukulaisuuden indikaattori kuin DNA. Siksi siis lähisukulaiset muistuttavat usein toisiaan kasvonpiirteiltään.

Luennon jälkeen instituutilla oli viini- ja ruokatarjoilua, kuten näissä tapahtumissa yleensä. Viini oli vaihteeksi lämmitettyä ja maustettua eli glögiä. Tuli ihan pikkujoulufiilis! Glögi oli todella hyvää - kuulemma omatekoista - aivan toista maata kuin valmiit ylisokeriset pullomehulitkut. Muuten täällä ei vielä joulu tunge päälle ovista ja ikkunoista kuten Suomessa tähän aikaan. Lähinnä kauppojen näyteikkunoissa näkyy hillittyjä koristeita, kransseja ja kimallepalloja.

Lauantaina oli taas museopäivä: kävin Goulandris-museossa, joka on erikoistunut kykladiseen taiteeseen. Jos nämä abstraktit marmorinvalkeat veistokset vaikuttavat oudon tutuilta myös ei-arkeologin silmin, tämä johtunee siitä, että Picasson ja Matissen kaltaiset tunnetut taitelijat ovat inspiroituneet niistä.

Museokirjakaupat ovat vaarallisia paikkoja, niistä ei voi lähteä tyhjin käsin. Tällä kertaa tarttui mukaan museon oma katalogi "Early Cycladic Culture" sekä mahtava tietoisku Ateenan vanhasta agorasta. (Hmm, näköjään kannattaisikin tilata näitä kirjoja Amazonista, kun siellä tämä näyttää olevan huomattavasti halvempi. Tai no jaa, postimaksujen ja mahdollisen tullin kanssa hinta saattaa olla suunnilleen samoissa.) Tästä kirjasta opin mm. että filosofinen suuntaus nimeltä stoalaisuus sai nimensä Agoralla sijainneen ns. maalatun stoan (eli katetun pylväskäytävän) mukaan, koska kyseistä oppisuuntaa edustaneet filosofit kokoontuivat siellä. No joo, olisihan sama tieto löytynyt Wikipediastakin. Mutta kirjat ovat aina kivoja, ja tässä kirjassa on hyviä kuvia ja karttoja Agoran rakennuksista.

Lauantai-iltana juttelin vielä Vesan kanssa liki kaksi tuntia Skypessä. Eläköön tekniikan kehitys ja ilmaiset puhelut!

Sunnuntaina kävin sitten Kerameikoksella, jossa oli antiikin aikaan hautausmaa. Monia hienoja marmorista kaiverrettuja hautamonumetteja on vieläkin pystyssä, vaikka niiden veistokset onkin korvattu kopioilla ja aidot viety viereiseen museoon suojaan.

280058.jpg


280057.jpg

Tässä kuvassa olevien veistosten kasvot lienee tuhottu bysanttilaisaikaan, jolloin kristityt ikonoklastit eivät suvainneet ihmisten esittämistä taiteessa. Täällä näkyy paljon antiikin aikaisia patsaita ja reliefejä, joilta on hakattu pää kokonaan pois, tuhottu kasvot tai vähintään silpaistu nenä poikki.

280060.jpg

Kerameikoksen alue on kauniisti maisemoitu, ja etenkin tähän aikaan vuodesta valkoiset rauniot ja vihreät puut ja nurmikko yhdessä muodostivat rauhallisen keitaan hälisevän kaupungin keskelle. Keväällä täällä on varmaan vielä upeampaa, kun kasvit puhkeavat kukkaan. Kerameikoksella on kuulemma myös paljon kilpikonnia, mutten onnistunut näkemään yhtäkään. Ehkä ne ovat jo talviunilla.

280078.jpg

(Yöelämä sillä seudulla tosin ei ole kovin rauhallista, mikäli tämä pitää paikkansa, mutta sunnuntai-iltapäivänä oli oikein mukavaa.)

Alueen läpi kulkee myös pieni Eridanos-joki, joka tunnettiin jo antiikin aikaan, mutta jäi katujen ja rakennusten alle kaupungin laajentuessa. Nykyisin joen - tai pikemminkin puron - ainoa maan pinnalle näkyvä pätkä on juuri Kerameikoksella. Nyt vesi oli kovin matalalla, koska on satanut hyvin vähän. Kuvassa joen uoma on alhaalla oikealla, mutta vettä siinä ei juuri näy.

280049.jpg

Kerameikoksen poikki kulki aikoinaan Ateenan kaupunginmuuri, josta on säilynyt osia. Muuri rakennettiin alun perin vuonna 487 eKr. mutta sitä on tietysti korjailtu ja paranneltu vuosisatojen mittaan.

280052.jpg

Tämä muurinpätkä taas lienee osa Pompeionia, mutta jotenkin tulee mieleen eräs nimeltä mainitsematon leluvalmistaja…

280069.jpg

Kulttuurintäyteisen iltapäivän jälkeen vietin sunnuntai-iltaa enemmän viihteen parissa: kävin muutaman tuttavan kanssa leffassa katsomassa Boratin. Se oli mahdollisimman törkeällä ja mauttomalla tavalla hauska, suosittelen! Elokuvan jälkeen kävimme vielä hyvässä ja halvassa tavernassa syömässä ja juomassa. Harmi vain että menimme molempiin suuntiin taksilla, joten en enää muista tarkalleen missä taverna sijaitsi (valitsimme sen taksikuskin suosituksesta).

Alkuviikko onkin sitten mennyt töiden parissa: olen hienosäätänyt Jordania-projektin artikkelia (alaviitteet ovat tuskaa) ja viettänyt yhä vaan aikaa kirjastossa. Minulla alkaa olla jo määrällisesti kokonaisen väitöskirjan verran muistiinpanoja arkeologisesta kirjallisuudesta - Wordissa yli 200 sivua. Harmi vain että laadullisesti muistiinpanojeni tieteellinen taso ei ole kovin vakuuttava. Mutta onpahan runsaasti pohjamateriaalia työstettäväksi kun palaan Suomeen.